Weninger – biodynaamisen viininviljelyn taide

0

Perhetila Weingut Weninger viljelee biodynaamisesti reilua 50 hehtaaria kahdessa maassa, Itävallan Burgenlandissa ja Unkarin Sopronissa. Weningerin intohimo luonnonmukaiseen viljelyyn ja maaperän ominaisuuksiin onkin palkinnut heidän viinejään useilla laatutunnustuksilla.

Katso myös video vierailustamme

Balfin tilan historia

Balf on uinuva Unkarilainen pikkukaupunki, 15km etelään Sopronista ja saman verran itään Weningerin Itävallan puoleiselta Horitschonin tilalta. Balfin viinintekohistoria ulottuu 400 vuoden taakse. Kommunismin aikakausi on myös lyönyt leimansa viineihinsä ja itse kaupunkiin. Taloja on kommunismin jälkeen osittain remontoitu, mutta niiden seassa Weningerin 2006 valmistunut viinitalo on kuin eri maailmasta tipahtanut. Huippumoderni, pelkistetty lasi-betonikuutio kuvastaa Weningerien suhtautumisesta viinintekoon; voit katsoa taaksesi niin kauas kuin näet – tai sitten eteenpäin.

Veninger viinilaatikko

Tyylikkään pelkistettyä linjaa noudatetaan myös pakkauksissa.

Weninger alkoi hankkia viljelyalaa Balfista 1997. Balfissa heitä kiinnosti erityisesti harvinainen liuskekivinen maaperä, joka yhdistettynä gneissipitoisuuteen antaa viineille niiden ominaisen mineraalisen sävyn. Vuosi 2000 oli vedenjakaja, jolloin Weningerin tila alkoi katsoi eteenpäin tuotantomenetelmissään. 2004 he saivat luomusertifikaatin ja 2006 tilukset katsottiin myös kokonaan biodynaamisesti viljellyiksi.

Urakka ei ollut pieni, koska kommunismin aikana viiniä tehotuotettiin ja maaperä kuivui ja köyhtyi. He tekivät työtä useita vuosia biodynaamisen viininviljelyn pioneereina, että maaperä oli jälleen elävä ja pystyi tuottamaan sitä huippulaatua, josta on alkanut sataa useita kansainvälisiä tunnustuksia.

Tänään Balfin tilalla viljellään 25 hehtaaria lähinnä punaisia lajikkeita. Kymmenen hehtaaria on 40-vuotta vanhaa Kékfrankosia (saksaksi Blaufränkisch) ja loput uusia istutuksia lajikkeina Syrah, Merlot, Pinot Noir, Cabernet Franc. Kokeilussa on myös valkoisista Fehér burgundi eli Pinot Blanc.

Weninger korkit

Biodynaaminen viljely viinin – tai tomaatin kanssa

Pannonian ilmasto on lämmin mutta Franz Reinhard Weninger ei ole siitä huolissaan.

– Biodynaaminen viljely tarjoaa keinot, joilla ilmaston lämpenemisen vaikutusta voidaan vähentää, hän kertoo palavan innostuneena. – Eri kasveilla voidaan muokata maata niin että se viilentää köynnöksiä.

Pari tuntisen aikana aloin olla itsekin vakuuttunut että biodynaaminen viljely tarjoaa keinot kaikkeen maataloudessa. Franz antoi arkisen esimerkin:

– Maista marketin tomaattia? Eihän se maistu yhtään millekään verrattuna itse huolellisesti kasvatettuun! Tämä on täysin totta, ajattelin mutta en ehtinyt muuta sanoa kun hän jo paahtoi eteenpäin.

– Kaikkien kasvien on seurattava luonnollista vuodenaikaan sidottua kehityskaartaan niin, että sokeripitoisuus ja fysiologinen kypsyys saavutetaan samanaikaisesti. Tähän me pyrimme viininviljelyssä. Kasvit vihannoivat ja kukkivat kesäpäivän tasaukseen asti, jonka jälkeen niiden on saatava keskittyä täysipainoisesti hedelmän tuottamiseen. Tämä luontainen kiertokulku häiriintyy helposti tehotuotannossa.

Viinipalstoilla viheriöi

Weninger horsmaa

Voisi kuvitella että tiluksilla on oltu laiskoja kitkemisessä mutta jokaisella rehulla on oma tarkoituksensa laadukkaiden rypäleiden tekemisessä.

Täytyy myöntää että Weningerillä eletään niin kuin opetetaan. Ajoimme kivenheiton päässä oleville viinipalstoille enkä ole ikinä nähnyt yhtä rehevää pusikkoa köynnösrivien välissä kuin täällä. Riveillä oli jopa vyötäisiin kasvavia sinappikukkia ja jos jonkinlaista horsmaa. Kasvien juurilla on tarkkaan harkittu tehtävä maan muokkaamisessa. Franz kaivoi maata esiin näyttääkseen mistä on kysymys.

– Kun puhutaan maaperän fysiologisista ominaisuuksista on kyse neljästä asiasta; läpäisevyydestä, kuivumisesta, eri kerroksien syvyyksistä ja tekstuurista, joka sitoo mineraalisuutta antavat kivet itseensä.

Franz on elementissään ja jatkaa;

– Usein sanotaan että mineraalisuus tulee vain isoista kivistä mutta se ei pidä paikkaansa. Me käytämme omaa kompostia siksi, että se antaa ravinteita viinille, se sitoo vettä ja myös siksi, että se sitoo myös pieniä kiviä, joista mineraalit vapautuvat viinille.

Weninger maaperä

Franz esittelee maaperän kansallisia erikoisuuksia. Humusta ja mineraaleja tuottavia kiviä sekaisin.

– Kompostin lisäksi tarjoamme viineille energiaa yrttiteellä, joka on tehty nokkosista, peltokortteesta ja kamomillasta. Sen on niin hyvää että juomme sitä itsekin, Franz naurahtaa!

Köynnösrivien tukitolppien nokassa oli myös linnunpönttöjä. Kysyin että mitä virkaa linnut tekevät biodynaamisessa viljelyssä?

– Sitä emme tarkkaan tiedä, mutta asensimme parisataa linnunpönttöä koska linnut kuuluvat luontoon.

Weninger linnunpönttö

Elävällä viinitilalla riittää eläimiä maassa ja ilmassa.

Kellarissa jotain vanhaa, ja jotain uutta

Kellarityöskentelyssä Weninger luottaa vanhaan tieto-taitoon yhdistettynä moderniin ymmärrykseen, jonka mukaan eri maaperästä tulleille rypäleille taataan omanlaisensa kypsymisympäristö. Weninger käyttää useimmat viinit isoissa 4000 litran tammisammioita, vain omalta palstalta saaduilla luonnonhiivoilla. Siitä eri viinit menevät kypsymään joko isoihin tammitynnyreihin tai pienempiin, 225 litraa vetäviin barrique -tynnyreihin, joista osa on uusia, osa vanhoja. Malolaktinen käyminen tapahtuu jo tynnyrissä.

Weninger viinitynnyrit

Franz tarjosi meille tynnyrimaistiaiset viime vuoden Blaufränkisch sadosta. Oli kuin hiukan terävöitettyä vadelmamehua. Blaufränkisch on kuulemma siitä mielenkiintoinen lajike, että sen voi kääntää kellarissa kahteen suuntaan, joko herkän vadelmaiseksi Pinot Noir -tyyliseksi tai sitten jykevämpään ja mausteisempaan, Syrahin suuntaan.

Weninger viinitasting

Weningerin viinit ovat tyyliltään raikkaita ja intensiivisiä. Hapokkuus on Pannonian ilmaston tasapainottama. Maaperä ja sen mineraalit ovat usein mukana.

Weninger viinit

Horitschoner Blaufränkisch 2012, Mittelburgenland DAC

Nuorekkaan metsämarjainen tuoksu, jossa mustikkaa, aavistus piikiven savuisuutta ja mausteita. Keskitäyteläinen ja hyvän intensiivisyyden omaava viini. Pitkä ja elegantti jälkimaku.

Kirchholz 2011

Kehittyneempi tuoksu, jossa mausteita ja metsän marjoja. Moniulotteinen.
Freesi maku on pitkä ja pehmeän tanniininen. Tasapainoinen viini.

Steiner 2011, Balf

Vuonna 1964 istutetuista köynnöksistä lähtee muhkean luumuinen ja savuinen maan aromi. Tammen paahteisuutta mukana.
Tuoksuun nähden yllättävän raikas viini on niin ikään keskitäyteläinen ja siinä on napakat tanniinit taustalla.
Steiner 2010 vuosikerta
Kiinteämpi ja hapokkaampi vuosikerta, jossa on lakritsan ja jopa marsipaanin sävyjä maaperästä.
Keskitäyteläinen viini on pitkä ja tyylikäs. Myös nasevat suuta kuivattavat tanniinit lopussa.

Päivä oli hämmentävän mielenkiintoinen, opettavainen kurkistus biodynaamiseen viljelyyn ja maaperän tuomiin mahdollisuuksiin viinintekemisessä. Pihalla kätellessämme ja vanhoollisen Unkarin keskelle pystytettyä arkkitehtoonista kuutiota katsellessani kysyin vielä Franzilta; miten teidät on muuten otettu vastaan täällä Balfissa biodynaamisien viljelymetodienne ja yrttiteenne kanssa?

– Täällä pitää olla tarkkana puheissaan, ihmiset pitävät helposti ihan hulluna!

Haluatko tämän tai tulevat artikkelit lehteenne?

Teksti: Janne Suomi
Kuvat: Janne Suomi ja Sami Issakainen

Katso myös video vierailustamme

www.weninger.com

1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (Anna arviosi, kiitos.)
Loading...
Laita hyvä jakoon.

Kirjoittajasta

Reseptitaivaan päätoimittaja, viiniasiantuntija ja palkittu oluentekijä.

Kommentoi