Ravintola Gaijin – pohjoista kaukoitää gourmeena

0

Viimeksi päivitetty

Ravintola Gaijin on Tomi Björckin ja Matti Wikbergin seuraava kunnianhimonosoitus aasialaisten gourmet-ravintoloiden sarjassa. Makuelämyksiä haetaan pohjoisemmasta kaukoidästä, kuten Japanista ja Koreasta.

Gaijin avattiin keskeiselle paikalle Helsinkiin Bulevardin ja Yrjönkadun kulmaan huhtikuussa 2011. Ravintola on varsin valoisa, joskin tummaan ja japanilaisittain selkeisiin linjoihin puettu. Farangista tuttuun tapaan pöytävaraukset jaetaan iltaisin pariin eri blokkiin niin että ravintola ehtii tarjota kaksi serviisiä illassa. Tämän ymmärtää kun testiryhmämme astelee tiistaina klo 17:00 paikalle; joka ikinen pöytä täyttyy nopeasti. Suosio on valtava – onko se sen arvoinen?

Menu Gaijinit koko porukalle sekä suositusviinit kylkeen, kiitos. Tarjoilija on lämmin ja huomio erikoistoiveet mukisematta. Hän suosittelee alkuun Aliguer Brut Reservaa vuodelta 2009, joka osoittautuu todella upeaksi cavaksi. Simaisen hedelmäinen ja hiukan paahtunut tuoksu – hyvin elegantti maku. Harvinaisen upeat kuplat ja vaahto. Perfecto!

MUSSEL vihersimpukka, sitruuna-vanilja dressing, gari-inkivääriä

Vihersimpukka on koristeltu asiaankuuluvasti tuoreilla mausteilla ja sitruuna-vanilja kastike saa elämyksen pompahtamaan täysiin pisteisiin makujen puolesta. Todella herkullinen avaus. Pikkaisen iso kokonaisuus on vain hiukan hankala imaista “ykkösellä”.

PORK BUN possunkylkeä, togarashi majoneesia, pikkelöityä kurkkua, pehmeää leipää

Höyrystetyn ja todella pehmeän pikku sämpylän välissä on upean mehukasta ja hieman pikanttia possunkylkeä, jonka hohkaa majoneesi ja kurkku helpottavat. Herkullinen sämpylä kaiken kaikkiaan.

Näiden kahden ensimmäisen ruokalajin kanssa tarjottu Ibarakin Taru Sake on varsin laadukkaan oloista. Hieman paahtunut saken “pontikkamaisella” aromilla. Se sopi hienosti possusämpylän kanssa. Yksi pöytäseurueestamme joka on sakea enemmänkin maistellut totesi sen olevan paras mitä hän on ikinä saanut.

SASHIMI

Sashimeina on siikaa ja lohta. Kala on tuoretta ja puhtaan makuista, joskin kolmelle tarkoitettu setti on vaikea jakaa.

Sen kanssa tarjoittu Gramonan Gessamì 2011 on räjäyttää pankin! Sauvignon blanc ja kahdesta eri muscatista tehty espanjalainen viini on puhdasta laatua. Hienot muscatin kukkaiset aromit. Viini on espanjalaiseksi harvinaisen kuiva ja erinomaisen elegantti.

FOIE & UNAGI glaseerattua ankeriasta, ankanmaksaa, nori-leipää, punajuurta

Aika miehekkään makuinen ankerias on peitetty makeaan glasyyriin. Ankanmaksamousse on sen sijaan hyvinkin mietoa, hyvä kun ankanmaksaksi tunnistaisi. Siinä ollut pähkinäinen vivahde ei oikein myynyt seuruettamme. Annos ei hirveitä riemunkiljahduksia aiheuttanut mutta itse lämpesin hiukan loppua kohden – ehkä tähän piti vaan päästä makuun?

Kaikki seitsemän annosta oli kasattu yhdelle tarjoiluastialle ja kieltämättä annos oli aivan liian vaikea siirtää nätisti siitä omalle lautaselle. Mössöksi meni.

WASABI MISO BUTTERFISH & DASHI ‘saikyo’ -miso marinoitua voikalaa, grillattua parsaa, wasabi-dashi emulsio, merileväkaviaaria

Kukaan meistä ei tiennyt mikä on voikala mutta wikipedia (ja myöhemmin tarjoilija) tiesi kertoa että se on Intian valtameressä elävä kalalaji. Toivoisin hartaasti että meidänkin vesissä asuisi edes jotain vastaavaa, sillä se oli ehkä parasta kalanlihaa mitä ikinä olen syönyt.

Tekstuuri on sen verran tiukka että sitä voi hyvin grillata. Täysin valkoinen liha on kuitenkin harvinaisen mehukas ja hienosti merenmakuinen. Voikalan kanssa ollut Wasabi-Dashikastike nosti elämyksen taivaaseen. Menun paras annos.

PORK BELLY YAKINIKU makeassa soijassa marinoitua possunkylkeä

Possunkylki on tulisen makea ja niin herkullinen kuin vain voi olla. Liha on hajoavan mureaa. Näin se pitää mökilläkin laittaa? Mausta huolimatta annos ei ole muuta kuin hyvä grillivarras, ei mikään gourmet-ravintolan taidonnäyte.

Kyljen kanssa lurahti lasiin Terlato & Chapoutier Shiraz Viognier 2009. Mielenkiintoinen kahden tuottajan yhteenliittymä on poikinut loistavan aussiviinin. Tuoksua hallitsee paahtuneen hedelmän aromi. Viini on täyteläinen ja tyylikkään tasapainoinen. Ei mikään peruskaramelli kengurumaasta vaan oikea ruokaviini. Vahva mutta pehmeä tanniini.

‘CALIFORNIAN STYLE’  SCALLOPS paistettuja kampasimpukoita, avocadoa, nori levää, wasabia, tuorejuustoa, mätiä

Aina innolla odotetut kampasimpukat ovat niin ikään maukkaita mutta kieltämättä aika lailla vihersimpukan toisinto. Ja kyllä tämän olisi pitänyt tulla possunkylkeä ennen, sinänsä oivallinen punaviini ei käy kampasimpukoiden kanssa ollenkaan?!

KIMCHI CHEEK ‘HOT POT’ pitkään haudutettua vasikanposkea, kimchi majoneesia, pikkelöityä kurkkua, ramen liemi

Pehmeä vasikanposki on reilu, täydellisen murea ja maukas. Kimchi-majoneesi tarjoaa lihaan mojovaa potkua ja liemi tekee annoksesta mehukkaan. Oikein hyvät maut mutta jälleen kerran tuli yksi potti kolmelle ja annos äärimmäisen vaikea jakaa niin, että kaikki saa kaikkea.

Viimeisten ruokien kanssa tarjoillaan myös riisiä mutta siitä täytyy kyllä sen verran valittaa että se on hiukan epäonnistunut. Potti on niin tahmea pohjalta ettei sitä saa edes lusikalla rikki.

Kasvisruokailijoille oli tarjolla tällainen dippisetti vasikanposken sijaan. Melkein kävi kateeksi.

GAIJIN ‘BERRIES’ vanilja cremeä, mustaherukka-mansikka sorbettia, mustaherukkaliemi

Tyylikäs jälkiruoka sulaa kirjaimellisesti suuhun. Raikasta mustaherukkaa ja viilentävää sorbettia. Makea ja hapanta sopivassa suhteessa.

Jälkkärin kanssa tuodaan Piemontesta Brachetto d’Acqui “Castelgaro” 2010. Siinä on kosiskelevan mustaherukkainen tuoksu. Hieno ja aromikas, makea mutta ei liian.
Täydellinen viinin ja jälkiruoan liitto ja hieno päätös hienolle aterialle, joskaan en ihan osaa mustaherukkaa ja mansikkaa sijoittaa aromimaaimoiltaan kaukoitään.

Lopputulos

Kaiken kaikkiaan Gaijinista jää suuhun äärimmäisen hyvä maku. Mitään suuria wow-elämyksiä ravintola ei varsinaisesti tarjoile mutta varsin laadukkaalla otteella kaikki (riisiä lukuunottamatta) on tehty. Tässä oli hienoa dynamiikkaa eri lajien välillä ja chilikin oli hallinnassa. Kyllä tästä saa vastinetta joka eurolle.

No sitten se vakiokysymys; kumpi on parempi, Farang vai Gaijin? Mielestäni käymisen arvoisia molemmat. Farang on eteläisempää aasiaa chileineen ja Gaijin pohjoisempaa wasabeineen ja soijakastikkeineen. Kummallekin oma paikkansa ja asiakaskuntansa löytyy varmasti. Reseptitaivas toivottaa pitkää ikää ja odottaa kummankin seuraavaa menua.

Hintataso
Menu Gaijin 64€ / hlö
Suositusviinit 40€ / hlö

www.gaijin.fi

8.0 Asteikolla 1-10

Arvosanaan vaikuttaa kokonaisuus; miljöö, palveluasenne, osaaminen, ruoka, viini sekä niiden hinnat.

  • Hinta-Laatu 8
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (Anna arviosi, kiitos.)
Loading...
Laita hyvä jakoon.

Kirjoittajasta

Kommentoi