Panimoesittelyssä – Stadin Panimo

0

Stadin Panimo ja sen baari-ilmentymät ovat tarjonneet värikästä historiaa ja stadilaista käsityöolutkulttuuria jo parinkymmenen vuoden ajan. Uutta tuotetta pumpataan huimaa vauhtia eikä humala lopu koskaan.

Stadin panimolla eli tuttavallisemmin StaPalla on suomalaisittain erittäin pitkä historia. Panimo pystytettiin kotimaisen käsityöoluen “ensimmäisessä aallossa”, vuonna 1998 kokeneiden olutasiantuntijoiden ja kotipanijoiden toimesta. Ajat menivät, olut virtasi ja porukka tiivistyi. 2008 panimon ainoaksi omistajaksi jäänyt Timo Konttinen pumppasi firmaan lisää rahaa ja avasi hanat uudella innolla. Uusien kylmälaitteiden ja pullotuskoneen avulla siirryttiin lager-aikaan sekä laajaan markettilevitykseen.

stadin panimo

Etualalla mäskäyskattilat, oikealla keittokattila ja taustalla 2000 litran primääritankit sekä 1000 litran kypsytyssäiliöt.

Ilon ja surun vuosi 2015

Helsinkiläiset oluenystävät saivat ilouutisen keväällä 2015, kun Stadin Panimobaari avattiin panimon kylkeen. Se nousi nopeasti legendojen joukkoon. Baarissa on tottakai omaa vakiotuotantoa hyvin esillä ja uutuuksia, joita puskee maailmaan huimaa vauhtia. Sen lisäksi on loistava valikoima belgioluita – Cantillonin panimo etunenässä. Baarissa järjestetään myös suureen suosioon nousseita tastingeja, joissa saa laseihin todellisia olutharvinaisuuksia.

Surupuolesta vastasi, kuinka ollakaan, valtiovalta. Syksyllä 2015 silloinen valmiste- eli olutveron kantaja tulli sekosi jälleen kerran ja langetti StaPalle 250 000€ mätkyt. Syynä oli Stadin American Lager, jonka tekoon oli vuokrattu keitto- ja tölkityskapasiteettia Olvilta. Tulli katsoi, ettei pienpanimoiden saamaan verohuojennukseen ollut tämän oluen osalta oikeutta, koska se laski yhteen Olvin sekä StaPan yhteiset tuotantolitrat. Maailmalla erittäin suosittu kiertolaispanimoideologia on siis täysin vieras suomalaiselle virkavallalle. Asia on tällä hetkellä korkeimmassa oikeudessa, eikä sieltäkään odoteta päätöstä vielä vuosiin, joten homma jatkuu entiseen malliin.

Vesilukkona tuoppi, kuinkas muuten.

Katse tulevaisuuteen

Kun puhutaan puhtaista elintarvikkeista, Suomi on maailmalla kasvavan kiinnostuksen kohde. Tästä osansa on saanut jo moni pienpanimo Suomessa. Myös Stadin Panimoa kohtaan on osoitettu kiinnostusta, erityisesti Aasian markkinoilta. Kasvusuunta alkaa siis olla selvillä. Markkinointipäällikkö Ingrid Viertola innostuu myös, kun puhutaan kotimaisesta markkinasta;
– “Eikä kotimainen pienpanimobuumi ole minnekään katoamassa. Trendi on maukkaampiin oluisiin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Arabian kaupunginosa, jossa asuu paljon opiskelijoita. Ostarin K-marketin pienpanimohylly tyhjenee joka kuun 4. päivä, kun opintotuet tilitetään. Eikä tämä tarkoita, että opiskelijat olisivat juoppoja – päinvastoin. Halvempaakin olutta olisi tarjolla, mutta se ei enää kelpaa. Juodaan vähemmän, mutta parempaa. Se on se trendi. Kohta nämä opiskelijat ovat työelämässä ja kuukausipalkalla. Ei ne takaisinpäin olutvalinnoissaan mene.”

Humala ensin

Stadin panimo tehtailee mahdottoman määrän uusia tuotteita maailmaan. Pelkästään viime vuonna 70. Timo Konttinen pitää edelleen reseptin kirjoituksessa päävastuun, mutta kuuntelee myös henkilökuntaansa. Jos pitää Stadin Panimon laajasta tuotannosta keksiä yhteinen nimittäjä, se on reippaat aromihumalat.

Maailman laajuinen craft-buumi syö valtavat määrät humalia ja niiden saatavuus alkaa olla aloittelevalle panimolle todellinen ongelma. Pitkä historia ja sen myötä syntyneet suhteet humalatukkureihin ovat Stadin Panimon vahvuus. He saavat testattavaksi kehitteillä olevia lajikkeita, jotka tunnetaan vasta koodinimellä ja tulevat markkinoille vasta vuosia myöhemmin. Kysytyimpiin lajikkeisiin he saavat etuosto-oikeuden pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi tällä hetkellä varataan vuoden 2021 satoa!

Stadin panimo hopback

Jenkkilässä suositun hopbackin kautta kierrätetään keittovierre humalien läpi jäähdyttimeen. Vierre ehtii jo jäähtyä jonkin verran ennen hopbackiin siirtymistä, jolloin humalat antavat raikkaampia aromeja. Ideologia on tuttu myös teen ystäville. Eihän hienoimpia teelaatujakaan laiteta kiehuvaan veteen.

Kurkistus Stadin Panimoon

Suvilahden tilat sijaitsevat vanhassa kivirakennuksessa. Matala katto ja paksut kiviseinät antavat panimolle omaleimaisen ulkonäön. Tälle panimolla kuuluukin näyttää. Tuotannon puolella häärää kolme kokopäiväistä panijaa. Laitteisto on edelleen pitkälle alkuperäinen, elintarviketuotannosta oluentekoon muokattu.

Mäskäys tehdään kahdella 500 litran padalla, joita sekoitetaan miehekkäästi puumelalla, ei siis millään sähkömoottorilla. Tuhannen litran keittokattilasta vierre kulkee hopbackin ja jäähdyttimen läpi 2000 litran primäärikäymissammioihin, joita on viisi. Yhtä sammiota kohden joutuu siis mäskäämään 2 x 2 padallista. Pohjahiivana lagereille toimii yksi kuivahiivakanta. Pintahiivoja on useampia. Panimomestari Aki Uutela näkee tulevaisuudessa nestehiivojen ja VTT:n hiivapankissa olevien talletuksien käytön, se tosin vaatii investointeja startterilaitteistoon.

Sekundäärikäyminen sujuu tuhannen litran vaakatankeissa, joita on parikymmentä. Pullotuslinjasto on saatu myös sopimaan tilaan. Valmiit lavat kiskotaan pumppukärryillä baarin läpi. Tämä on yksi syy miksi se aukeaa vasta iltapäivällä…

stadin panimo pullotuslaite

200 neliön tila on riittävä. Taustalla olevista ikkunoista aukeaa näkymä Stadin Panimobaariin.

Stadin Panimo – olut ylitse muiden

Kun kuulin, että vuosien saatossa on tehtailtu 800-900 eri tuotetta, moni asia loksahti paikalleen. Stadin panimon tuotteet kannattaa nauttia silloin, kun niitä on tarjolla. Näillä tuotemäärillä kaikkea ei voi mitenkään pitää myynnissä koko aikaa. American wheat ale on jäänyt omiin aikakirjoihin erinomaisena oluena. Samoin jykevä, mutta tasapainoinen American Double IPL. Kuten nimetkin kertovat, jenkkihumaloilla mennään näissä vahvasti. Siksi onkin mukava maistaa hieman erilainen vehnä;

Stadin Panimo Stadinhof Weizen

stadin-panimo-stadinhof-weizen

Stadinhofin humaloinnista vastaa modernit saksalaiset lajikkeet. Tuoksussa ruohoa ja sitruksia. Banaanin häivä leijailee taustalla kun oikein keskittyy. Keskimaltainen ja rapsakasti katkeroitu olut on omiaan janojuomana. Pisteet myös siitä, että tätä ei tehdä kauppavahvuisena, koska maku kärsisi liikaa. Ihailtavaa selkärankaa, jota olisi kiva nähdä suomalaisilta panimoilta enemmänkin.

Teksti ja kuvat: Janne Suomi

1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (2 arviota)
Loading...
Laita hyvä jakoon.

Kirjoittajasta

Viini-intoilja, oluentekijä ja Reseptitaivaan päätoimittaja.

Kommentoi