Kahden tonnin samppanjaa

0

Viimeksi päivitetty

Prestiisisamppanja on samppanjatalon kirkkain kruunu ja kellarimestarin Mona Lisa. Tutustuimme huippusamppanjoihin Murun illallisella säestettynä. Mille maistuu 2000€ pullo maksava eeppinen Krug Clos Du Ambonnay?

Parikymmentä innoissaan olevaa viini-ihmistä ahtautui Muru ravintolan kabinettiin. Tunnelma oli tiivis kaikin tavoin ja odotukset korkealla. Näitä iltoja ei tule joka viikko tai edes kuukausi. Edessä oli parinkymmenen vuosikerta- ja luksussamppanjan eli prestiisisamppanjan pruuvi. Listalla oli nimiä; Bollinger, Krug, Jacquesson, Selosse…

Siinä seisoo arvokasta herrasväkeä. Krugin Clos D`Ambonnay 1998:n saat poksauttaa parilla tonnilla.

Miten samppanja voi maksaa tuhansia euroja?

Brändi – merkki on se joka maksaa. Samppanja itsessään on luksustuote, joten luksussamppanjoille ei löydy hintakattoa, joka olisi suhteessa itse tuotteen ominaisuuksiin. Miksi maksaa mersusta, kun Skodallakin pääsee? Miksi kantaa huulipunaa ennemmin neljäntonnin laukussa kuin neljänkympin? Me teemme valintoja kulutuksessa, oli motivaationa sitten nostaa omaa statusta, muuten vaan “kallis maku” tai sitten jonkun jatke.

Toinen tekijä on harvinaisuus. Prestiisisampanjat ovat jokaisen sampanjatalon korkein opinnäyte; päästötodistus, joka leimaa vuosisadaksi. Näihin samppanjoihin tuotettavien rypäleiden viljelypläntit voivat olla postimerkkiluokkaa. Vain tilan parasta maata parhaimmalle viinille. Esimerkkeinä Krug Clos d’Ambonnay 0,68 hehtaarin alalta tuotetaan noin 5000 pulloa vuosikertavuotena. Selossen Lieux-Dits Les Chantereines Grand Cru Avizea on tehty yksi ainoa tynnyri eli 300 pulloa. Kun ne ovat poksautettu, niitä ei enää maailmaan tule lisää millään rahalla.

Ja viimeisenä on toki laatu, se käsityö, jonka samppanjatalo tekee prestiisinsä eteen. Jopa vuosisatoja kehitetyt viljely- ja kellarimetodit, jotka ovat huippusalaisia ja parhaimmillaan alkemiaa hipovaa tiedettä.

Niin hienoja kun Selosset olivatkin, vaihtaisin etiketin suunnittelijan heti. Eri tuotteista ei tahdo saada ilman suurennuslasia selvää.

Kannattaako samppanjasta maksaa 2000€?

Kysymys on väärä. Tämänhintaiset samppanjat ovat viini-ihmisille vuoria, jotka täytyy valloittaa. Pelkkä hintalapun tuijotus ohjaisi katseen metsään polun sijaan.

On totta, että ei näitä pulloja voi opettaja viedä kotiin perjantaina raskaan työviikon jälkeen kuppiin jäähtymään. Se ei missään nimessä ole tarkoituskaan. Ne maksavat, joille huippulaatu merkitsee jotain, ja silloin seteli on vain maatuvaa paperia – upea samppanja elämys, jonka voi muistaa lopunikänsä.

Miten paljon parempaa sitten on 2000€ samppanja verrattuna 300€ samppanjaan? Edellämainituista bränditekijöistä johtuen hintavertailu ei vie tässäkään suhteessa minnekään. Paljonko on paljon? Ei siihen löydy yksiselitteistä vastausta – ja onhan tässä kuitenkin osa sitä paljon puhuttua omaa makua.

Prestiisisamppanjat pruuvissa

Kiinassa tehty talvitakki voi maksaa 500€, ei lämmitä ja kestää ehkä yhden talven. Huippusampanja voi maksaa 500€ ja lämmittävä muisto jää koko loppuelämäksi.

 

Maistoimme viinit puolisokkona, eli lista oli tiedossa mutta viinien järjestys ei, ja muutaman jokerin seassa kokonaan sokkona. Viinit tulivat kahdessa flightissa eli lähdössä, ensin Blanc de Blancit sitten Blanc de Noirit. Välissä syötiin ja juotiin – yllättäen samppanjaa. Jokaisella pruuvin jäsenellä oli kumpaankin flightiin käytössä kolme pistettä. Ne sai antaa yhdelle viinille tai jakaa miten itse parhaaksi näki. Käytännössä hyvin raaka peli, kun rima on näin korkealla ja olisi tehnyt mieli kunnioittaa pisteellä useitakin viinejä.

Ilta ei ollut ilmainen mutta onneksi ei joutunut jäädä tiskaamaan. Kabinetissa oli 390 lasia kierrossa.

Seuraavassa livemerkinnät raakana tastingista – tuota morsetusta kun lukee niin voisi kuulla robotin äänen puhuvan?
Hinnat noin hintoja, niiltä osin kun tuotetta ei löydy Alkosta.

Blanc de Blancit

1. Selosse, Lieux-Dits Les Chantereines Grand Cru Avize (600€) 8 pistettä.
Tehty 1 tynnyri eli 300 pulloa !!!
Kypsää omenaa. Todella avoin. Mausteita. Hiukan sherryä. Oksidaatio. Ikääntynyt. Tasapaino. Keskihapokas. Kuplat sulavat suuhun. Pitkä. Annoin pisteen.

2.Pascal Doquet, Blanc de Blancs Horizon (50€) 0 pistettä, sokko.
Elegantin pidättyväinen. Rapea omena. Kukkia. Hapokas. Ohuempi kuin muut. Tasapainoinen. Nuorekas. Puhdas. Mineraalinen lopetus.

3. Selosse, Les Carelles Grand Cru Le Mesnil (330€) 10 pistettä.
Avoin tuoksu. Pähkinää. Reilun Hapokas. Kypsä omena. Pitkä mineraali. Vähän greippiä. Upea mousse.

4. Krug Clos du Mesnil 2000 (711€), 23 pistettä.
Paahteinen. Kahvinen. Karamelliä. Petrolia. Hyvin mielenkiintoinen tuoksu. Maku. reilun hapokas. Kuiva hedelmä. Pitkä. Tuoksu parempi. Annoin pisteen.

5. Selosse, Lieux-Dits Le Chemin de Chalons Grand Cru Cramant (600€) 6 pistettä 
Tehty 2 tynnyriä eli 600 pulloa !!
Kypsä elegantti omena. Ei hirveän avoin. Kuiva. Sherryä. Rouheammat kuplat. Hohkaava yrtti. Petraa paljon auetessaan.

6. Jacquesson, Avize Grand Cru Champ Cain 2002 (151€), 1 piste.
Aika kiinni. Hiukan vihanneksia. Kaalia. Keskihapokas. Pitkä. Mineraalia.

7. Jacquesson, Dizy Corne Bautray 2002 (151€), 5 pistettä.
Selkeä kaneliomena (makea tuoksu). Elegantin pidättyväinen. Tyylikäs paahde. Reilu hapokkuus. Mineraalit. Fenkolin siemeniä. Todella tyylikäs. Annoin pisteen.

8. Charles Dufour Blanc de Blancs Le Champ du Clos NV (50€), 0 pistettä, sokko.
Siiderimäinen, kukkia. Hunajaa. Maku: Kevyehkö. Tamminen. Pellavainen jälkimaku. Outo. Väärä seura.

Alkuruoalla. Jacques Selosse Substance Brut Blanc de Blancs (145€) sokko.
Avoin ja elegantti tuoksu. Manteli. Hieno paahto. Reilu. Hapokas. Hyvin pitkä. Todella tyylikäs.

Blanc de Noirit

1 Krug Clos du Ambonnay (2000€), 7 pistettä.
Kypsää omenaa. Aavistus kirsikkaa. Selvästi Pinot Noir. Mielenkiintoinen. Reipas hapokkuus. Selkeä. Tasapainoinen. Hyvin pitkä. Melko rouhea kupla. Annoin pisteen.

2 Bollinger, Vieilles Vignes Francaises 2004 (491€), 3 pistettä.
Herukkaa. Ylikypsää Mansikkaa. Marsipaanimainen paahteisuus. Moniulotteinen ja antava. Keskihapokas. Tasapainoinen. Silkkinen. Hieno mousse.

3 Selosse, Le Bout du Clos Grand Cru Ambonnay (290€), 30 pistettä.
Hyvin avoin. Pähkinäinen paahto. Hiukan omenamarmeladia. Kahvia. Hapokas. Todella tyylikäs. Hienosti kehittynyt. Greippiä + mineraaleja jälkimaussa, mutta hyvin tehtynä. Käsittämättömän upea! Annoin 2 pistettä.

Egly-Ouriet, 1er Cru Les Vignes de Vrigny (44€) 0p. 100% Pinot Meunier. Sokko.
Eloisa herukka. Omena. Hunajaa. Hiukan briossia. Hieno nouseva hapokkuus vihreästä omenankuoresta. Kalkkikiven mineraaleja. Pitkä. Vähän nuoren oloinen.

5 Jacquesson, Ay Grand Cru Vauzelle Terme  2004 150€, 3 pistettä.
Mineraalit puskee jo tuoksussa. Heikko hedelmä. Nouseva hapokkuus. Greippiä lopussa.

Clement Perseval, Pinot Noir 50% Pinot Meunier 50% (45€) 1piste. Sokko.
Nuorekkaan raikas. Syksyomenaa. Kukkia. Pystyyn nouseva hapokkuus. Laittaisin blanc de blanciksi? Tyylikäs kyllä mutta nyt väärässä seurassa.

7 Selosse, Mareuil sur Ay Sous Le Mont Grand Cru 260€, 2 pistettä.
Tiukan muikea omena. Kevyt briossi. Leijaileva esanssi. Hieno happo. Upea lento. Pitkä. Mineraalit. Hyvin tyylikäs.

8 Selosse, Le Cote Faron Grand Cru Ay (300€), 8 pistettä.
Tehty 2 tynnyriä eli 600 pulloa.
Pidättyväinen fiini. Omenaa. Hienot hapot. Hiukan greippinen ja pitkä. Tyylikäs.

“Encoressa” tuli vielä seuraavat:

Inflorescence La Parcelle Blanc de Noirs Brut, sokko.
Tyylikäs paahto. Sitruksia. Vihreä omena. Upea hapokkuus. Eloisa. pitkä.
(jouduin heti perjantaina hakemaan pullon…)

Selosse brut Rose 177€, sokko
Kukat. Ruusut. Sitrukset. Ja upea paahteisuus. Tyylikäs. Hyvin kuiva. Tasapainoinen. Veikkasin Bollingerin Rose.

 

Prestiisi-illan voittajat!

Blanc de Blancit
1. Krug Clos du Mesnil 2000 717€ 23 pistettä.
2. Selosse, Les Carelles Grand Cru Le Mesnil 330€ 10 pistettä.
3. Selosse, Lieux-Dits Les Chantereines Grand Cru Avize  600€ 8 pistettä.

Blanc de Noir
1. Selosse, Le Bout du Clos Grand Cru Ambonnay 290€, 30 pistettä.
2. Selosse, Le Cote Faron Grand Cru Ay 300€ 8 pistettä.
3. Krug Clos du Ambonnay 2000€, 7 pistettä.

Nyt kun tuota jälkikäteen katsoo niin hyvin ryhmämme erotti ne sokkojokerit välistä? Niissäkään ei välttämättä vikaa ole mutta kun ne tässä seurassa esitetään niin ero on silmiinpistävä. Eli hinnallakin on jotain väliä.

Selosset erottuivat edukseen, myös hinta-laatu mielessä. Varsinkin tuo Selosse, Le Bout du Clos Grand Cru Ambonnay oli niin häikäisevä – se astui selkeästi kaksi askelta esiin muutenkin vaativasta rivistä. Eikä se nyt niin kallis etteikö sitä aivan erityisessä juhlassa voisi miettiä? Tai lasillinen jossain samppanjabaarissa?

Jos et millään keksi mitä sitä tänään laittaisi ruoaksi, niin tässä ehdotus; vasikanpaistia, pikkelsöityjä torvisieniä, tryffelimajoneesia ja Krugin Clos Du Mesnil?

Murun siika se vasta maukas oli! Todella rapsakka kuori ja hyvä kastike kylkeen.

Jälkkärinä porkkanakakkua ja vaniljajäätelöä. Domaine De La Bongranin makea oranssin värinen chardonnay oli kuin keidas rutikuivien samppanjoiden välissä.

Teksti ja kuvat: Janne Suomi

www.murudining.fi

1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (1 arviota)
Loading...
Laita hyvä jakoon.

Kirjoittajasta

Reseptitaivaan päätoimittaja, viiniasiantuntija ja palkittu oluentekijä.

Kommentoi