Paahdettuja leipiä ja makrillia, joka on erinomaisesti marinoitu. Pikantti aloitus aterialle.

Jättikatkarapurullia ja freesi soijadippi.

Vuohenliharullat käärittiin omatoimisesti pöydässä salaattiin ja lisukkesiin.

Aromiräjähdys! Makrillia limen puolikkaalta, joka antoi raikkaan säväyksen marinoidulle kalalle. Loistava yhdistelmä.

Perinteinen Patatas bravas on ÓLEO ravintolan käsissä saanut soijaa reiluun kastikkeeseensa. Ei lopetettu ennenkuin viimeinenkin tippa oli pyyhkäisty lautaselta.

Sushit ovat loppuunasti vietyjä. Takana oleva voikala-tryffeliyhdistelmä jäi erityisesti mieleen.

Sashimi oli tuoreutensa takia kielen vievän hyvää. “Jurel” kala pyydetään Cadizin läheltä.

Cadizin liepeillä kasvatettavan retinto-karjan entrecoteessa oli suorastaan syntisen hyvä maku. Karja syö vuorovesialueella merikasveja, jotka antavat lihaan sen ainutlaatuisen suolan ja mehevyyden.

Illallisen kruunasi mansikasta, jogurtista ja mintusta tehty cocktail, joka suli suuhun.

Veljekset kuin ilvekset; Rui Junior ja Sergio del Río.

Marinoitua anjovista, tomaattimarmeladia ja sokeriruokosiirappia. Kirpakkaa marinointia taittoi mukavan makea marmeladi ja siirappi.

Venäläinen salaatti oli lautasella melko perinteisessä muodossa mutta maku ratkaisi. Majoneesi oli kuin samettia.

Täysin ällikällä lyövän hyvä annos Malagan perinnekeittiöstä; rapsakaksi paistettuja artisokan sydämiä, ankanmaksaa ja uppomunia. Tarjoilija sekoitti ainekset ennen lautasille asettamista niin, ettei artisokat vetisty liikaa. Jo pelkästään tämä annos on syy vierailla El Restaurante del Candado Golf:ssa.

Espanjalaiseen keittiöön kuuluu riisi. Ja sitä on aina reilusti! Tämä ei ole paella vaan samantyylinen Malagalainen riisiruoka, jossa liha on possua. Mehukas ja mausteinen herkku syötiin lähes kokonaan,vaikka olimme jo aivan täynnä. Asiassa auttoi erinomainen punaviini; botani

Jälkiruokana tuli lajitelma erilaisia Espanjan makeita herkkuja, suklaakakkuja, Flania ja juustokakkuja. Kaikki tehty alusta loppuun El Restaurante del Candado Golf:n keittiössä.

Jäädytettyä hanhenmaksaa, piparimurua, omenahilloketta ja portviinihyydykettä. Alkupala löi heti jalat alta. Annos, jossa kaikki osat toimivat täydellisesti yhteen, nosti odotukset kattoon. Sen seuraksi tarjoiltu hieman tammitettu ja puolikuiva Muscat oli täydellinen viinivalinta annokseen.

Ajo Blanco eli kylmä valkosipulikeitto. Perinteikäs keitto kaadettiin pöydässä lautaselle, jossa se yhdistyi ravunpyrstöjen ja raikkaan makean greippisorbetin kanssa. Rohkeaa yhdistelemistä, mutta Amador Fernandez ei horjahda. Tämän annoksen muistaa vielä kiikkustuolissa. Viininä ollut Chadonnay tuntui maistaessa runsaalle, mutta suli samettisen keiton kanssa hienosti liittoon.

Meriahventa, palsternakkapyrettä ja pil-pil -kastiketta. Tuoreessa kalassa täydellinen paistotulos, rapsakka päältä mehukas sisältä, palsternakkapyre kuin unelma ja pil-pil kastikkeen kevyt valkosipulinen viimeistely. Botanin Moscatel lasissa, eikä voi kuin jälleen ylistää kokonaisuutta?

Karitsaa “sous vide”. 23 tuntia tyhjiössä haudutettu karitsanlapa ei veistä kaipaa. Sen seurana ollut kirsikkatomaatti kertoo herra Amador Fernandez:n taidokkuudesta. Tomaatti on kaltattu, kuoret on taitettu ylöspäin ja sen jälkeen kanta ja kuoret on kiehautetty sokeriliemessä. Pehmeän hapokas tomaatti yhdistyy rapskakan makeaan kuoreen. Neron työskentelyä.

Suklaakeksiä, appelsiinimoussea ja orvokkijäätelöä. Olen luullut ettei suklaa ja appelsiini toimi makuparina, mutta myönnän olleeni väärässä. Amador tekee tämänkin velhon ottein ja yhdistelmä vaan toimii. Seurana olleet orvokkijäätelö ja kirsikan aromit tekevät jälkiruoasta “Liisa Ihmemaassa” -tyyppisen seikkailun, johon on hyvä lopetella tämä käsittämättömän hieno menu.