Itävallan viinit – Martti Helsilä

0

Viimeksi päivitetty

Martti Helsilää voisi tituleerata “saksankielisten viinien” yliasiantuntijaksi. Hänen johdollaan pääsimme tutustumaan huimassa nosteessa oleviin Itävallan viineihin.

Itävallan viininviljelyn historia

Voidaan mennä aina aikaan 700 ekr, jolloin ensimmäiset jäljet viininkasvatuksesta löytyvät Burgenlandista ja Zagersdorfista. 1500-1600 luvuilla viininviljely kukoisti alueella mutta sodat, mm. 30-vuotinen sota jarruttivat kehitystä. 1872 Phylloxera tuhosi Itävallan viiniteollisuuden, niin kuin se teki koko keski-euroopassa. Ensimmäisen maailman sodan jälkeen Itävalta oli maailman kolmanneksi suurin viinintuottajamaa.

1985 tapahtui “maailman ainoa viiniskandaali”, jolloin huonon ja kylmän kesän jälkeen tuottajat lisäsivät dietyleeniglykoolia viineihin että ne maistuivat hiukan makeammalta. Tämä toki haavoitti Itävallan mainetta viinituottajana mutta hauskaa asiassa on se että “maailman ainoa viiniskandaali” ei todellakaan ole harvinainen. Italiassa ja Espanjassa niitä tapahtuu joka vuosi, mutta ei niistä sen laajemmin uutisoida.

Viiniteollisuus tänään

Oikeastaan viiniteollisuudesta ei voi Itävallassa puhua. Tuotanto on enemmänkin tekimistä naapureiden iloksi ja paikallisiin ravintoloihin. Tuottajia on noin 32 000 ja tilojen keskikoko on 2 hehtaaria. Jostain syystä näin pienillä tiloilla on tapana myös viljellä useita, jopa kymmentä lajiketta.

Erikoista myös on että viinitiloilta myydään 53% koko maan tuotannosta?! Eli itävaltalaiset eivät osta kaikkea viinejä niiltä kuuluisilta huoltoasemiltaan.

Valkoviinejä tuotannosta on 75% ja punaisia rypäleitä 25%. Maan tärkeimmät tuotantoalueet sijaitsevat itäosissa Wienin ympäristössä ja sen eteläpuolisella alueella. Steiermark, Burgenland ja ala-Itävalta eli Niederösterreich jakautuvat pienempiin alueisiin joissa on omat spesialiteettinsa.

Pääasiallisia rypälelajikkeita on parikymmentä mutta maassa viljellään satoja eri lajikkeita jotka ovat risteytyneet niin moneen kertaan ettei kukaan enää niitä erota toisistaan muuta kuin DNA testeillä.

Laatuluokitusjärjestelmä

Jos lajikkeita on monta, ei laatuluokitusjärjestelmä ole sen yksinkertaisempi. Jokaiselle viinityypille on omat kriteerinsä, Landwein, Qualitätswien ja Prädikatswein, joista viimeinen jakautuu useampaan alaluokkaan. Näiden lisäksi on Wachau ja DAC luokitukset, jotka säätelevät omalta osaltaan lajikkeiden maksimikasvatusmääriä ja satomääriä etc.

Tämä kaikki pirstaloituminen huomioon ottaen voi helposti todeta että Itävallasta ei tule vielä pitään aikaan uudestaan maailman kolmanneksi suurinta viinintuottajaa. Maalta puuttuu yhteinen strategia ja brändi. Se kuuluisa “tarina” jolla hommaa viedään eteenpäin. Mutta ehkä onkin parempi että homma pysyy pienimuotoisena ja ketteränä?

Maistelimme illan aikana seitsemän viiniä ja vaikka Itävallan valkoviinit ovat huippuluokkaa, punaviinejäkin löytyy – varsin mielenkiintoisia sellaisia.

Illan viinit, lajikkeet ja tuottajat:

 

Szigeti Grüner Veltliner Brut

www.szigeti.at

Lajike:
Gruner veltliner on Traminerin ja St. Georgen luonnollinen risteytys. Se on eniten viljelty valkoinen rypäle Itävallassa 30% pinta-alasta ja lajikkeen noste on erityisen kova juuri nyt maailmalla. Gruner veltliner on monipuolinen rypäle ja siitä saadaankin kaikkia laatuluokkia; arjesta juhlaan. Terroir määrää täysin sen minkälainen viini rypäleestä tulee.

Viinitila:
Unkarin rajalla, Golsissa sijaitsevaa kuohuviinitilaa isännöi veljekset Peter ja Norbert Sziget. Tila on keskittynyt kuohuviinituotantoon ja tuotteita on noin 30. Rypäleet tulevat alueen sopimusviljelijöiltä. Varmasti käymisenarvoinen paikka jos on alueella.

Steinschaden Grüner Veltliner Riede Stein

www.steinschaden.at

Lajike:
Ks. edellinen viini.

Viinitila:
Kamptalissa (Niederösterreich) sijaitseva Steinschadenin tila on Itävaltalaisittain varsin suuri n. 50 hehtaaria. Sitä isännöin (niinkuin maassa usein on tapana) veljekset Anton ja Godfried Steinschaden. Tilalla viljellään melkein yhtä paljon punaisia lajikkeita kuin valkoisiakin.

Willi Opitz Pole Position

www.willi-opitz.at

Lajike:
Vaikka nimestä voisi kuvitella, Welschriesling ei ole mitään sukua Rieslingille. Sitä tavataan kaikkialla itä-euroopassa. Rypälettä käytetään arkiviineissä mutta siitä tehdään myös huippu jälkiruokaviinejä.

Pole Position viinissä on voimakkaan paahteinen ja savuinen tuoksu. Todella maanläheinen. Hedelmäinen viini on tasapainoinen ja hyvin kuiva. Maistellussa tuotteessa on ehkä järkyttävin etiketti mitä ikinä voisi kuvitella (tönkön graafinen formula) mutta viini itsessään on hyvinkin mielenkiintoinen joskaan ei helppo. Ruokaviini selvästi.

Willi Opitzin tila ei ole järin suuri, vain 17 hehtaaria mutta sieltä tulee maailmankuuluja viinejä, mm. makeat Optitz one -viinit. Burgenlandissa ajellessaan tätä tilaa ei kannata sivuuttaa.

Lackner-Tinnacher Sauvignon Blanc

www.tinnacher.at

Lajike:
Sauvignon Blanc on ikivanha rypäle ja levinnyt ympäri maailmaa. Eteläisessä Steiermarkissa lajike kehittää hyvin hienon hapokkuuden ja mineraalisuuden jota ei voi oikeastaan verrata mihinkään muuhun alueeseen.

Viinissä on hyvin herukkainen ja kissanhiekkainen tuoksu tuo mieleen kylmät saunanlauteet. Elegantit askelmat otetaan. Hapokas viittä heilahtaa korkealle ja pitkään viistetään pehmeän mineraaliseen saattoon. Upea. Valitettavasti tilan tuotteita ei saa suomesta.

Viinitila:
Lackner Tinnacherin perhetila sai alkunsa jo vuonna 1770. 21 hehtaarin tila Eteläisessä Steiermarkissa tuottaa useita rypälelajikkeita. Pitkän historiansa ansiosta tuotannosta osa tulee hyvin vanhoista köynnöksistä.

Muenzenrieder Zweigelt Classic

www.muenzenrieder.at

Lajike:
Zweigelt kehitettiin vasta 1922 St. Laurentin ja Blaufränkischin risteytyksenä. Se on tällä hetkellä eniten viljelty punainen rypäle Itävallassa (14% pinta-alasta). Kanadassa sitä viljellään myös jonkin verran.

Violettiin kääntyvät viinit ovat yleensä pitkäikäisiä ja tanniinisia. Aromeiltaan ne ovat kirsikkaisia.

Viinitila:
Münzenriederin perhetila sijaitsee Seewinkelin luonnonpuistossa Neusiedlerjärven lähellä. Täälläkin viininteosta vastaa veljespari; Johann ja Johannes Münzenrieder.
Tila tuottaa laadukkaita puna- sekä valkoviinejä mutta erityisesti se on kuuluisa makeasta tuotannostaan:
sämling spätlese, bouvier beerenauslese, zweigelt beerenauslese, grüner veltliner eiswein, sämling trockenbeerenauslese, cuveé trockenbeerenauslese, trockenbeerenauslese barrique

Scheiblhofer Blaufränkisch Classic

www.scheiblhofer.at

Lajike:
Blaufränkisch on hyvin vaativa lajike. Sato menee helposti pilalle jos sattuu viileämpiä öitä kukkimisen aikaan. Lajiketta onkin vain 7% itävällan punaisten tuotannosta ja pääosin tuotanto Burgenlandin lämpimillä alueilla. Lajiketta viljellään myös jonkin verran Unkarissa ja Kreikassa.

Viinitila:
Weingut Scheiblhofer, joka on saman nimisen perheen vuonna 1986 perustama viinitalo. Viinitaloa ja viinintekoa johtaa Erich Scheiblhofer. Viinirypäleet tulevat tilan omilta tarhoilta Andaun kylän lähistöltä. Burgenland on itäisintä ja osin lämpimintä Itävaltaa.

JR vom Steinfeld

www.j-r.at

Lajike:
St. Laurent nimettiin St Lawrencen päivän mukaan elokuun 10. koska silloin rypäleet alkoivat vaihtaa  väriä. Vuosina 1999-2009 lajikkeen tuotanto lähes kaksinkertaistui ja on nyt 1.7% tuotannosta. Hankala lajike vaatii kasvualustaltaan syvän maaperän. Satomäärät heittelevät ja se on herkkä kylmälle. Mutta mitä hankalampi kasvatettava, sitä parempi lopputulos? St. Laurentista tehdyt viinit ovat tumman hedelmäisiä ja kirsikkaisia aromeiltaan. Rypäleestä tehdään joitakin Itävallan laadukkaimmista viineistä.

Viinitila:
Johanneshof Reinischin viinitalo perustettu vuonna 1923. Taloa johtaa nyt 4. sukupolvi. Vuosituotanto on varsin pieni 250 000 pulloa ja taso pidetään hyvänä. Wienin eteläpuolella sijaitsevalla tilalla on 40 hehtaarin tarhat, Thermenregionin alueella. Ilmasto on Itävallan aurinkoisimpia ja myös kuivimpia.

 

www.winecellars.fi

1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (Anna arviosi, kiitos.)
Loading...
Laita hyvä jakoon.

Kirjoittajasta

Kommentoi